Loppuarviointi
1. En oppinut opintopäiväkirjan avulla kovinkaan hyvin. Joitain asioita jäi päähän mutta ei läheskään kaikki.
2. Olen kuitenkin melko tyytyväinen tekemääni päiväkirjaan.
3. Antaisin itselleni tästä työstä arvosanan 8.
tiistai 24. syyskuuta 2013
Kappale 11.
1. Tärkein oppimani asia on se miten useista alleelipareista muodostuu monia ominaisuusyhdistelmiä.
2. Heterotsygootti= alleelipareista syntyy neljää erilaista jälkeläistä. (Bios 2 sivu 120)
3. En ole kohdannut kappaleenasioita elämässäni.
4. Rekombinaatioon liittyvät asiat jäivät epäselviksi.
5.
1. Tärkein oppimani asia on se miten useista alleelipareista muodostuu monia ominaisuusyhdistelmiä.
2. Heterotsygootti= alleelipareista syntyy neljää erilaista jälkeläistä. (Bios 2 sivu 120)
3. En ole kohdannut kappaleenasioita elämässäni.
4. Rekombinaatioon liittyvät asiat jäivät epäselviksi.
5.
Kappale 10.
1. Tärkein oppimani asia on se että nisäkkäillä koiraan tuottama sukusolu määrää jälkeläisen sukupuolen. Ihmisillä koiras on XY-tyyppiä jaa naaras XX-tyyppiä.
2. Tsygootti = hedelmöittynyt munasolu.
3. Tämän kappaleen asioita olen tarvinnut korkeintaan kun ollaan mietitty perinnöllisyys asioissa.
4. Minulle jäi epäselväksi X kromosomin geeneihin liittyvät asiat.
5.
1. Tärkein oppimani asia on se että nisäkkäillä koiraan tuottama sukusolu määrää jälkeläisen sukupuolen. Ihmisillä koiras on XY-tyyppiä jaa naaras XX-tyyppiä.
2. Tsygootti = hedelmöittynyt munasolu.
3. Tämän kappaleen asioita olen tarvinnut korkeintaan kun ollaan mietitty perinnöllisyys asioissa.
4. Minulle jäi epäselväksi X kromosomin geeneihin liittyvät asiat.
5.
Hedelmöittynyt munasolu eli TSYGOOTTI
Kappale 9
1. Tärkein oppimani asia on se että Dominoiva eli vahva alleeli peittää resessiivisen eli heikon alleelin vaikutuksen.
2. Lokus on yhtäkuin geenin paikka kromosomissa.
3. Tämän kappaleen asiota on joskus tarvittu kun ollaan mietitty esim silmien väriä ja sitä keneltä ne on peritty.
4. Se että samasta geenistä voi olla montaa eri muooa on jotenkin ihmeellistä. Sitä asiaa en tajua.
5.
1. Tärkein oppimani asia on se että Dominoiva eli vahva alleeli peittää resessiivisen eli heikon alleelin vaikutuksen.
2. Lokus on yhtäkuin geenin paikka kromosomissa.
3. Tämän kappaleen asiota on joskus tarvittu kun ollaan mietitty esim silmien väriä ja sitä keneltä ne on peritty.
4. Se että samasta geenistä voi olla montaa eri muooa on jotenkin ihmeellistä. Sitä asiaa en tajua.
5.
Kappale 8
1. Tärkein oppimani asia on se miten geenit siirtyvät vanhemmilta lapsille. Myös meioosi oli tärkeä asia.
2. Haploidinen sukusolu on solu joka syntyy meioosissa. ( Tumalliset eliöt)
3.En ole kohdannut elämässäni näitä tunnilla esiin tulleita kysymyksiä.
4. Meioosin tasaus ja vähennysjako ovat hankalia enkä älyä näitä käsitteitä.
5.
1. Tärkein oppimani asia on se miten geenit siirtyvät vanhemmilta lapsille. Myös meioosi oli tärkeä asia.
2. Haploidinen sukusolu on solu joka syntyy meioosissa. ( Tumalliset eliöt)
3.En ole kohdannut elämässäni näitä tunnilla esiin tulleita kysymyksiä.
4. Meioosin tasaus ja vähennysjako ovat hankalia enkä älyä näitä käsitteitä.
5.
Kappale 7
1. Tärkein oppimani asia on se että solut lisääntyvät jakautumalla. Esim. Pelargonian oksasta syntyy kokonaan uusi yksilö.
2. Sentromeeri on kohta jossa sisarkromatidit ovat kiinni toisissan.
3. Olen kohdannut tätä solun jakautumista kun istutin omenapuuta.
4. En aivan tajunnut mitoottista vaihetta, jossa solulima jakautuu ja mitoosi tapahtuu.
5.
1. Tärkein oppimani asia on se että solut lisääntyvät jakautumalla. Esim. Pelargonian oksasta syntyy kokonaan uusi yksilö.
2. Sentromeeri on kohta jossa sisarkromatidit ovat kiinni toisissan.
3. Olen kohdannut tätä solun jakautumista kun istutin omenapuuta.
4. En aivan tajunnut mitoottista vaihetta, jossa solulima jakautuu ja mitoosi tapahtuu.
5.
Kuvassa solun jakautuminen
Kappale 6.
1. tärkein oppimani asia on kasvi - ja eläinsolun rakenne ja toiminta. (esim. tuma ja ribosomi.
2 Esitumallinen solu on pienempi kuin tumallinen solu. Sen soluseinä on mureiinia. Lisäksi siinä on vain vähän soluelimiä. Bakteerit ja arkit ovat esitumallisia.
3. En ole tämänkään kappaleen asioita tarvinnut elämässäni. Kasvi ja
Eläinsolun rakenteesta voi ehkä jatkossa olla hyötyä.
4. Minulle jäi epäselväksi se miten soluista muodostuu kudoksia ja solukoita.
5.
1. tärkein oppimani asia on kasvi - ja eläinsolun rakenne ja toiminta. (esim. tuma ja ribosomi.
2 Esitumallinen solu on pienempi kuin tumallinen solu. Sen soluseinä on mureiinia. Lisäksi siinä on vain vähän soluelimiä. Bakteerit ja arkit ovat esitumallisia.
3. En ole tämänkään kappaleen asioita tarvinnut elämässäni. Kasvi ja
Eläinsolun rakenteesta voi ehkä jatkossa olla hyötyä.
4. Minulle jäi epäselväksi se miten soluista muodostuu kudoksia ja solukoita.
5.
perjantai 20. syyskuuta 2013
Kappale 5
1. Tärkein oppimani asia on anabolinen ja katabolinen aineenvaihdunta. Anabolinen sitoo energiaa ja katabolinen vapauttaa sitä.
2. Substraatti = pieni osanen joka kiinnittyy entsyymiin aineenvaihdunnassa.
3. En ole tarvinnut tämänkään kappaleen asiota elämässäni aikaisemmin.
4. Minulle jäi epäselväksi entsyymireaktioon vaikuttavat tekijät.
5.
Kappale 4
1. Se että proteiinit rakentuvat aminohapoista.
2. Entsyymi = Proteiini joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse. Ainetta jonka reaktiota entsyymi katalysoi kutsutaan substraatiksi.
3. En ole tarvinnut tämänkään kappaleen asioita elämässäni.
4. Minulle heräsi kysymyksiä liittyen nukleotideihin( adeniiniin, guaniiniin, sytoosiin ja tymiiniin) ja niiden toimintaan.
5.
![]()
1. Se että proteiinit rakentuvat aminohapoista.
2. Entsyymi = Proteiini joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse. Ainetta jonka reaktiota entsyymi katalysoi kutsutaan substraatiksi.
3. En ole tarvinnut tämänkään kappaleen asioita elämässäni.
4. Minulle heräsi kysymyksiä liittyen nukleotideihin( adeniiniin, guaniiniin, sytoosiin ja tymiiniin) ja niiden toimintaan.
5.
Kappale 3
1. Tärkein oppimani asia on se että solukalvo toimii ja muuttuu jatkuvasti. Se pitää solun olosuhteet oikeanlaisina. Solukalvo huolehtii solun aineiden otosta ja poistosta. Solukalvon proteiinijen avulla elimistö tunnistaa omat ja vieraat solut.
2.Lipidit eli rasva-aineet ovat melko yksinkertaisia orgaanisia molekyylejä. Ne koostuvat yleensä hiilestä, vedystä ja hapesta. Ne liukenevat huonosti veteen.
3. En ole tarvinnut tämän kappaleen asioita elämässäni.
4. Minulle ei aivan tullut selväksi miten fosfolipidit ja niiden erilaiset päät toimivat(fosfolipidikerros)
5.
tiistai 20. elokuuta 2013
Kappale 2
1. Fotosynteesi eli yhteyttäminen. Yhteyttämisessä hiilidiokdsidista ja vedestä syntyy glukoosi eli sokeria ja happea.
2. Uusi käsite : ATP - molekyyli, eliöiden soluille kelpaa vain tietynlainen energia. Reaktioiden yhteydessä muodostuu ns. Runsasenergisiä yhdisteitä, joihin vapautuvaa energiaa sitoutuu, ja joista soluista solu saa sitä helposti käyttöönsä. Yleisin näistä energiaa sitovista yhdisteistä on nimeltään ATP eli adenosiinitrifosfaatti.
3. Aikaisemmilla luokilla olen kokeissa tarvinnut fotosynteesiä. En vapaa-ajalla millään tavalla.
4. ATP molekyylin ja energian väliset asiat jäi epäselviksi.
5.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yhteytt%C3%A4minen
1. Fotosynteesi eli yhteyttäminen. Yhteyttämisessä hiilidiokdsidista ja vedestä syntyy glukoosi eli sokeria ja happea.
2. Uusi käsite : ATP - molekyyli, eliöiden soluille kelpaa vain tietynlainen energia. Reaktioiden yhteydessä muodostuu ns. Runsasenergisiä yhdisteitä, joihin vapautuvaa energiaa sitoutuu, ja joista soluista solu saa sitä helposti käyttöönsä. Yleisin näistä energiaa sitovista yhdisteistä on nimeltään ATP eli adenosiinitrifosfaatti.
3. Aikaisemmilla luokilla olen kokeissa tarvinnut fotosynteesiä. En vapaa-ajalla millään tavalla.
4. ATP molekyylin ja energian väliset asiat jäi epäselviksi.
5.
Kappale 1
1.Tärkein oppimani asia on solujen toiminta ja niiden rakenne. Toiminta perustuu kemiallisiin reaktiohin. Kasvisolut sitovat energiaa suoraan auringon valosta. Eläinsolut puolestaan saavat energiansa ravinnon mukana.
2. Tunnilla oppimani käsite: Golgin laite, muokkaa ja pakkaa proteiineja. Eläinsolulla ja kasvisolulla molemmilla on Golgin laite.
3. En ole vielä kohdannut elämässäni mitään kappaleessa opittuja asioita. Luulen että tulen tarvitsemaan asioita ainakin kurssikokeessa! Ehkä myös jatko-opiskeluissa.
4. En aivan tajunnut solujen eri osien "hienoja" nimiä ja niiden tehtäviä.
5.
1.Tärkein oppimani asia on solujen toiminta ja niiden rakenne. Toiminta perustuu kemiallisiin reaktiohin. Kasvisolut sitovat energiaa suoraan auringon valosta. Eläinsolut puolestaan saavat energiansa ravinnon mukana.
2. Tunnilla oppimani käsite: Golgin laite, muokkaa ja pakkaa proteiineja. Eläinsolulla ja kasvisolulla molemmilla on Golgin laite.
3. En ole vielä kohdannut elämässäni mitään kappaleessa opittuja asioita. Luulen että tulen tarvitsemaan asioita ainakin kurssikokeessa! Ehkä myös jatko-opiskeluissa.
4. En aivan tajunnut solujen eri osien "hienoja" nimiä ja niiden tehtäviä.
5.
Tilaa:
Kommentit (Atom)